Aivan uuvuttavan kuuma päivä, mutta töissä oli kivaa. Vielä kivempaa tosin oli päästä töistä ja polkea naamapunaisena kohti postilaatikkoa, josta löytyi merkittävä kirje. En voinu hillitä itteäni sen vertaa, että olisin menny kotiin asti, vaan oli pakko repiä kuori auki heti, kun se sormiin osui. En kyllä saanu luettua sen pidemmälle kuin vain "hyväksymiseen" asti, kun tulin hulluksi. Oli naapureille hyvää viihdettä, kun meikäläinen hyppäsi varmaan pari metriä ilmaan siltä seisomalta. :D Oli yhtä tuskaa yrittää hillitä innostusta edes hieman kotiin mennessä, en nimittäin halunnut, että porukat olisivat jo naamasta saaneet selville tuomion. Mutta siinä sitten kerroin äidille, että valitettavasti en pääsekään opiskelemaan suomenkieltä, kun joudun ottamaan vastaan tämän matematiikan ja tilastotieteen opiskelupaikan. :D Isälle kerrottuani se halusi oikein puristaa kättä. :)

Mä olen niin superhyper onnellinen juuri nyt. Hetki sitten luulin olevani aivan totaalinen luuseri ja mietin jo b-vaihtoehtoja ammattikoulussa tai töissä jatkaen, mutta sitten yhtäkkiä mä olen taas oma pystyvä itseni. Mä en voi sanoin kuvailla kuinka onnellinen mä olen, että mun elämä onkin upeaa. <3

Ps. Bongattu maanantaina ritariperhonen ja korppi.