Minä, tilastokyttääjä, havaitsin eilen blogiini päädyttäneen hakusanoilla "mitä opetella äidinkielen essee kokeeseen". Koska olen avulias ihminen, haluankin nyt hieman listailla asioita, joita itse kokisin olevan syytä tietää/muistaa äidinkielen esseekokeeseen saapuessaan.

Ensinnäkin kielipoliisina silmäni kiinnittyivät kysymyksen loppu osaan, "essee kokeeseen". Kokeessa tehtävistä yhdyssanavirheistä osa on tietysti ihan inhimillisiä pikku lipsahduksia, mutta olen havainnut lukiessa ihmisten kirjoittamia tekstejä (reunahuomautuksena: Kirjoittavatko eläimet tekstejä? Ylimääräisiä, itsestään selviä määritteitäkin kannattaa kirjoittaessa hieman välttää.), että hyvin monet tekevät yhdyssanavirheitä helpoissakin sanoissa. Nämä ihmiset eivät tietenkään välttämättä ole yli oppilaita, mutta olettaisin ammattioppilaitoksissakin opiskeltavan äidinkieltä (korjatkaa toki, jos olen väärässä). Joka tapauksessa kannattaa kuitenkin panostaa huoliteltuun kieleen muissakin tilanteissa kuin vain ylioppilaskirjoituksissa. Runsaat kirjoitusvirheet syövät tekstin uskottavuutta ja vievät myös huomion pois itse sisällöstä.

Yhdyssanoja on helppo testata. Omasta mielestäni paras sääntö yhdyssanojen testaamiseen on kokeilla sijoittaa sanojen väliin jokin adjektiivi tai adverbi. Otetaan esimerkiksi jo edellä mainittu sana ylioppilas. Mikäli sanat tulisi kirjoittaa erikseen, suomen kielen sanajärjestyksen vapauden ansiosta meillä olisi mahdollisuus sijoittaa esimerkiksi adjektiivi kaunis yhdyssanan osien väliin. Saisimme tällöin aikaan sanaliiton yli kaunis oppilas, jonka tulkinta ei olisi niin yksiselitteinen. Sen sijaan kaunis ylioppilas kuulostaa jo paljon järkevämmältä. Samoin voimme miettiä adverbien (ilmaisevat mm. toiminnan tapaa, paikkaa ja aikaa) avulla esimerkiksi eteenpäin-tyyppisiä sanoja, joka tuottavat ainakin minulle ajoittain päänvaivaa. Sijoitetaan tällä kertaa osien väliin adverbi suoraan. Miltä kuulostaisi muoto eteen suoraan päin? Hieman ehkä särähtää korvaan, kun sen sijaan suoraan eteenpäin kuulostaa jo paljon paremmalta. 

Yhdyssanojen lisäksi silmääni ovat erityisesti ottaneet konsonantin kahdentumisvirheet liitepartikkeleja käytettäessä. Liitepartikkelithan ovat sanan loppuun liittyviä partikkeleja, jotka eivät voi esiintyä itsenäisinä. Tällaisia partikkeleja eli osasia ovat mm. edellisestäkin virkkeestä löytyvä -han/-hän, muutama sana sitten mainittu -kin sekä -kaan/-kään ja -ko/-kö. Yleisimmät virheet näitä käytettäessä vat paitsi konsonantin kahdentuminen (esim. meillekkin) sekä myöskin-tyyppinen ilmaus (johon itsekin välillä haksahdan), jossa sanan ja partikkelin merkitykset ovat päällekkäisiä. Samaan lauseeseen ei tule mahduttaa -kin-partikkelin kanssa myös-sanaa.

Välimerkkien käyttöön kannattaa myös kiinnittää huomiota. Pisteiden paikoilleen asettelusta tuskin tarvitsee erikseen mainita, mutta mielestäni on ihan hyvä muistuttaa pilkun olemassa olosta. Pilkkua käytetään erottamaan virkkeen sisällä lauseet toisistaan. Yleisohjeena voisi sanoa, että pilkku kuuluu konjunktion eteen ja on tarpeellinen silloin, kun erotettavilla lauseilla ei ole yhteisiä jäseniä. Esimerkiksi: "Minä ja Tero olemme ystäviä, vaikka täysin erilaisia, tykkäämme eri asioista." Ensimmäisenä rinnastuskonjunktio ja, joka yhdistää kahta lausetta, "minä" ja "Tero...", tässä pilkku ei kuulu konjunktion yhteyteen, sillä lauseilla on yhteinen predikaatti olemme. Pelkkä lause "minä" on selkeästi vaillinainen, koska siitä ei selvästikään selviä miksi minä on mainittu. Sanan vaikka edellä on pilkku koska kyseessä on alistuskonjunktio. Lause on alisteinen päälauseelle, eikä näin ollen voi esiintyä yksinään, tästä syystä sitä erotetaan pilkulla. Viimeinen lause "tykkäämme eri asioista" on päälause samoin kuin ja-sanan erottamat lauseet, mistä syystä se niin ikään erotetaan sivulauseesta pilkulla. Vaikka päälauseiden välissä oleva kiilalause "vaikka täysin erilaisia" otettaisiin pois, silti samanarvoisia lauseita erotettaisiin pilkulla, koska niillä ei olisi yhteisiä tekijöitä (pääte -mme sisältää sekä subjektin että predikaatin, jolloin se olisi jo itsessään riittävä täydeksi lauseeksi).

Koneella kirjoitettaessa haluan erityisesti huomauttaa, että pilkun jälkeen tulee aina väli ennen seuraavan sanan alkua. Ilman pilkkua tai sen jälkeistä väliä luetteloiden lukeminen on työläämpää, koska joudut näkemään vaivaa erottaaksesi asiat toisistaan. Vai mitä sanoisit tästä: hapankaali,ananas oliivi pirtelö,tee uimahousut kattotuoli muovikukkaruukku. Ei näytä mukavalta, eihän.
 

Ylioppilastutkintolautakunta toivoo ylioppilaskokeissa käytettävän hyvää suomen kieltä. Tästä syystä on esimerkiksi svetisismejä (eli ruotsin kielestä esimerkiksi suomeen siirtyneitä lauserakenteita ja sanoja) ei kannata paljoa viljellä. Tosin esseekokeessa erilaisten tyylikeinojen käyttö ei ole aivan niin rajoitettua kuin tekstitaidon kokeessa eli sanojen valintaa tarkastellaan aina tilannekohtaisesti. Kuitenkin on hyvä pitää kiinni jostain tietystä linjasta läpi koko esseen, liialliset tyylipoikkeamat voivat antaa aihetta pistevähennyksiin.

Tyyliin liittyen myös pitkiä virkkeitä kannattaa vältellä (vaikka niitä nyt tässäkin postauksessa runsaasti esiintyy). Erityisesti jos tekstissäsi kokonainen kappale koostuu vain yhdestä virkkeestä, suosittelen tarkistamaan sen sanamäärän. Keskimäärin sopiva sanamäärä virkkeessä on 15 sanaa. Mikäli virkkeessäsi on 20-30 sanaa, suosittelisin tarkistamaan, josko sen voisi jakaa pariksi lyhyemmäksi virkkeeksi.

Tasainen kappalejako selkeyttää tekstiä. Hyvä essee sisältää yhden tai kaksi esittelykappaletta, pari tai kolme kappaletta, joissa perehdytään tarkasteltavaan asiaan syvemmin ja pohditaan sitä eri erinäkökulmista sekä yhden tai kaksi lopetuskappaletta, jotka esimerkiksi tiivistävät tekstin tai kertovat kirjoittajan mahdollisen näkökulman. Hyvä kappale harvoin koostuu vain yhdestä virkkeestä, kappaleiden olisi hyvä käsittää ainakin kaksi tai kolme virkettä. Mikäli kappaleesi sisältää paljon lyhyitä virkkeitä, kannattaa miettiä voisiko niitä yhdistää.

Lisäksi vielä kieliopillisena huomautuksena vielä on syytä aloittaa virkkeet samoin kuin erisnimet selkeästi isoilla kirjaimilla, paitsi tietysti on hyvä muistaa muutama poikkeustapaus, esim. talvisota kirjoitetaan pienellä samoin kuin keskiaikakin. Myös itselleni yllätyksellisenä tietona lyhenteitä ei äidinkielen ylioppilaskokeissa saa käyttää, vaan sanat tulee kirjoittaa täydellisessä muodossa.

Kieliopin lisäksi pääosassa koevastauksessa on tietysti myös tuotetun tekstin sisältö ja vastaavuus tehtävänannon kanssa. Älä koskaan, varsinkaan mikäli valinnan varaa on, minkään oppiaineen kokeessa, valitse tehtävää, jota et täysin ymmärrä. Älä myöskään valitse tehtävää, jonka aihepiiri on sinulle tuntematon tai joka tuntuu sinusta jo heti alkuun epämiellyttävältä (varsinkin äidinkielen esseekokeessa, jossa vietät vähintään kolme tuntia tehtäväsi parissa). Omakohtaisesta kokemuksesta pyydän myös miettimään tehtävän valinnassa oletko aikeissa kirjoittaa asiasta, johon sinulla itselläsi on vahva kanta. Vaikka tällöin pystyt sen luultavasti perustelemaan hyvin, oletko varma, että pystyt tarkastelemaan asiaa objektiivisesti myös muista näkökulmista.
 

Varsinaisestihan tämä viimeisen viikonlopun aikana on ehkä jo turhaa alkaa kovin suurta teoriasisältöä opiskelemaan, mutta sen sijaan liikenevää aikaa kannattaa käyttää esim. hyviä pisteitä saaneiden esimerkkiesseiden lukemiseen (näitä löytyy ainakin oppikirjoista). Lukemalla esseitä ajatuksella saat kiinni tyylistä, joka on eduksi ylioppilaskokeessa.

Hieman hajanaisesti tuli asioita tässä käytyä läpi, mutta toivottavasti tästä on jollekulle edes hieman apua, vaikka joskus vuosienkin päästä, jos joku sattuu samoilla hakusanoilla tänne päätymään kuin tuo eilinen surfailija. Omalle valmistautumiselleni ainakin on ihan hyväksi kirjoitella näitä ylös. Tosin aikomuksissani ei ole enää mitenkään erityisesti esseekokeeseen valmistautua, koetan vain ottaa mahdollisimman rennosti, ulkoilla sopivasti ja nukkua hyvin, jotta sitten maanantaina olisi mahdollisimman vireänä.

Näiden sepustuksien myötä toivon kaikille äidinkielen kokeessa maanantaina puurtaville hurjasti tsemppiä ja mieluisia aiheita! :)